Kirjoittanut: Milla Bergman 10.11.2016

Minun erityinen sisaruuteni - sisaruus kokemuksena

Sisaruus on aina erityistä. Se on hyvin henkilökohtainen, yksilöllinen ja subjektiivinen asia. Ei voida sanoa, että erityinen sisaruus olisi tai tulisi olla tietynlaista. Erityinen sisaruus voi olla yhdistävä tekijä, kattokäsite, mutta ihmiset kokevat sen hyvin eri tavoin.

Kun yritämme kuvata ihmisten kokemuksia, joudumme kysymyksen eteen, mitä kokemus ylipäätään on. Tai miten ihmeessä voimme kuvata tai yrittää ymmärtää toisten ihmisten kokemuksia? Onko kokemus yksilöllistä vai yhteisöllistä?

Tässä blogissa kerron, mitä uutta sisarusten kokemuksen ymmärtämiseen ja kuvaamiseen sain Tampereen yliopistolla järjestetystä Kokemuksen tutkimuksen konferenssista. Sisaruuden kannalta tärkeitä konferenssissa esiintyneitä käsitteitä olivat kokemuksen lisäksi osallisuus, vertaisuus, kokemusasiantuntijuus ja kokemustieto.

Sisarusten kertomaa ja kokemaa

Erityinen sisaruus -projektissa tuomme esille suomalaisten erityisten sisarusten kokemuksia. Pyrimme kuvaamaan sisaruuden merkityselämyksiä. Olemme päätyneet siihen, ettemme edes yritä saada yhtä kuvausta sisaruudesta. Myöskään erilaisten luokkien muodostaminen ei vastaa mielestämme tarkoitukseen (ei voida sanoa, että sisaruus on näin tai näin). Päädyimme sen takia kokemusten esiintuomiseen kertomusten muodossa.

Nämä kertomukset vaihtelevat ajassa ja paikassa. Sama sisarus voi kertoa useampaa tarinaa eri aikoina tai eri paikoissa. Voidaan puhua ensisijaisista kokemuksista, jotka liittyvät välittömään kokemiseen kyseisenä hetkenä sekä etäännytetyistä kokemuksista, jolloin kokemuksia on jo pureskeltu. [1]

Riippuen siitä, miten paljon sisarukset ovat kokemuksiaan pureskelleet, kuvaavat sisarukset elinkaarellaan kokemaansa eri tavoin. Menneisyyttä peilataan aina nykyisyyden lasien läpi. Ja nykyhetkeä peilataan situationaalisesti, tilannekohtaisesti sen hetken tuntemusten pohjalta.

Mitä kokemus mahtaa olla? Mitä se ei ainakaan ole?

Kokemus ei ole käsitteenä yksinkertainen. Ei edes käsitteen parissa pitkään työskenneille tutkijoille:

Vuosienkaan aiheen piirissä tehdyn työnkään jälkeen minulla ei ole syvää ymmärrystä kokemuksesta tai hyvää määritelmää sille.

Kokemus on ihmiselämän keskeinen osa. Kokemus on läsnä kaiken aikaa. Muistelemme menneitä, koemme rikkaita elämyksiä tässä ja nyt sekä pohdimme tulevaa. Kokemus erottaa ihmisen eläimestä; ihminen on tiettävästi ainoa olento, joka kykenee ainakaan jakamaan kokemuksiaan. Kokemus on oikeastaan yksi ihmiselämän suurimpia mysteerejä. [2]

Kokemus ei välttämättä tunnu. Se on ehkä ilmentymä. Sitä ei voi tallentaa mitenkään. [3] Kokemus on sitä, mitä meille tapahtuu. Kokemus on yksilöllistä, mutta yhteisöllisesti jaettua. Sen voidaan sanoa olevan sisäinen kokemus itsestä. [4] Kokemus on aina jonkun kokemus. Kokemusta ei voi olla ilman kokijaa. [3] Se on suhteessa ajatteluun, joka ei ole tietoista. Kokemus liittyy merkitykseen, jossa on otettava huomioon useita näkökulmia. [5]

Kokemustieto on subjektiivista reflektoitua tietoa kokemuksista. Se syntyy, kun yksilö kokee aidon tunnekokemuksen, jota hän pohtii, peilaa aikaisempiin kokemuksiin ja ympäristöön sekä kielellistää tarinaksi. [6]

Kokemus on länsimaisessa filosofisessa perinteessä antiikista alkaen nähty tiedon ja ymmärryksen kulmakivenä

Nykypäivänä kokemus asetetaan usein vastakkain faktojen tai tutkitun totuuden kanssa

Suomalaisen kokemus-sanan taustasta ei ole varmaa tietoa. Useissa kielissä sen ajatellaan sisältävän kokeilemisen, matkustamisen ja vaaran elementtejä. Esimerkiksi saksan kielessä kuvataan kokemukselle kaksi sanaa Ehfahrung ja Erlebnis. Ensimmäisellä tarkoitetaan enemmän ulkoista, määrällistä kokemusta (minulla on paljon kokemusta vammaisen sisaruksen hoitamisesta ja hoitojärjestelmistä). Jälkimmäinen kuvaa sisäistä kokemusta, elämyksellistä kokemuksellisuutta (koen sisaruksen hoitamisen taakkana).

Kautta aikojen kokemuksen on ajateltu olevan tiedon taustalla. Tosin Platon suhtautui kokemukseen tiedon tuottajana halveksuen. Aristoles puolestaan näki asian monipuolisemmin ja ajatteli tiedon rakentuvan kokemuksellisesti seuraavasti: aistihavainto > muisti > diskursiivinen järvi > kokemus > taito > tieto. [7]

Kokemuksen yleistettävyyttä ja totuuden saavuttamista on toki aina kritisoitu. Mm. herrat Aristoles ja Hegel ovat määritelleet kokemuksen vaarat, joiden edelleen ajatellaan olevan paikkaansa pitäviä:

  1. Sattumanvaraisuus
  2. Tilannesidonnaisuus
  3. Negatiivisuus (kokemuksella aina on mahdollista kumota kokemus) [7]

Sen sijaan hermeneuttinen kokemuksen käsite ammentaa juuri näistä kokemuksen vaaroista. Siinä on luovuttu pyrkimyksestä kytkeä kokemus "todellisuuteen". Kokemus on inhimillisen äärellisyyden kohtaamista, ennakoimatonta ja ainutkertaista. [7]

Teoreettinen tieto ja kokemustieto asetetaan usein vastakkain. Toisaalta voidaan väittää, että myös teoreettisen tiedon muodostamisessa on mukana intuitiota, kokemuksia, ideoita, arvoja ja tuntemuksia. [6]

Miksi sisarusten kokemusten tuominen esiin on tärkeää?

Ihmisyyden ytimessä on mahdollisuus osallistua tietoisesti omien elinolosuhteiden ylläpitämiseen ja muuttamiseen. [8] Kokemusten kuvaamisen ja kokemusasiantuntijuuden avulla pyritään tuoman massan kokemusta esille, tässä tapauksessa sisarusten kokemuksia. Kokemus täytyy muuttaa tarinaksi, jotta siitä tulee havaittavaa. Tarina täytyy puolestaan muodostaa, koska se ei synnyt yksin. [4]

Osa sisaruksista on haastatteluissamme kuvannut, ettei heitä ole huomioitu tarpeeksi. Kun taas vanhemmat ja ammattilaiset puolestaan saattavat sanoa, että kyllä sisaruksiakin on huomioitu, ainakin jonkin verran. Kokemukset eivät kohtaa toisiaan. Mikä on siis totta?

Onko tarina totta vai ei - näin asiat koetaan

Kokemus ei niinkään anna tietoa todellisuudesta, vaan heijastelee vallalla olevia käsityksiä. [5] Voidaan kuitenkin sanoa, että ihmisen kokemus on ainakin hänelle aina totta.

Miksi ihmistä pitää kutsua asiantuntijaksi, että hänen ääntään kuullaan?

Aikamme ilmiö on kokemuksen ja kokemustiedon korostaminen esimerkiksi palvelujen kehittämisessä. Sisarusten kokemusten kuvaamisessa tavoitteenamme on palveluiden kehittämisen lisäksi sisarusten osallisuuden parantuminen sekä vertaistuen avulla sisarusten voimaantuminen. [9]

Mitä siis opin konferenssissa? Parhaamme teemme, että sisarusten kokemuksia saadaan kuvattua ja heidän ääntään yhteiskunnassa esille. Se on tärkeää paitsi palvelujen kehittämisen, myös sisarusten osallisuuden vuoksi. Jo pienet erityislasten sisarukset ovat sanoneet, ettei heitä voi ymmärtää kukaan, joka ei ole kokenut samaa. Ainakin haastatteluiden perusteella voimme esittää perusteltuja arvauksia.Seuraavat blogit ovatkin sitten sisarusten itse kirjoittamia tarinoita kokemuksistaan :)

Lähdeluettelo

[1]

P. Rissanen ja S. Laine, ”Omien kokemusten käyttö tutkimuksessa,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[2]

H. Hyyppä, L. Kiviniemi, J. Kukkola, T. Latomaa ja P. Sandelin, ”Kokemuksen tutkimuksen ulottuvuudet,” 2015. [Online]. Available: http://www.oamk.fi/epooki/2015/kokemuksen-tutkimuksen-ulottuvuudet/. [Haettu 9 11 2016].

[3]

M. Suojanen, ”Kokemuksen vaikutus toimintaan: Onko se illuusio?,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[4]

T. Tiilikka, ” Kokemuksen ja ammatillisuuden rajapintoja,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[5]

A.-E. Hyvönen, ”Hannah Arendt ja poliittisen kokemuksen käsite,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[6]

K. Soronen, ”Kokemusasiantuntijuuden kehittyminen,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[7]

J. Backman, ”Kokemus äärellisyyden kohtaamisena,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[8]

T. Suorsa, ”Kokemuksen yksilöllisyys, yhteisyys ja yhteiskunnallisuus,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

[9]

T. Meriluoto, ” Avain osallisuuteen? – Kokemuksen kehyksiä kokemusasiantuntijuuden,” tekijä: Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.– 4.11.2016, Tampere, 2016.

Kaikki konferenssin abstraktit ovat luettavissa: http://www.uta.fi/ltl/plural/konferenssit/kokemuks...


Jaa tämä sivu


Ladataan keskustelua