Artikkeleita erityisestä sisaruudesta

Sanomalehdet ja aikakausilehdet

Erityislapsen veli oppi olemaan sopivasti näkymätön ”Kotona en pitänyt ääntä itsestäni”

Iltalehti 14.4.2018

Erityistarpeisen lapsen veljenä kasvaneen Mikon tarina muistuttaa, että myös vähemmän tarvitsevat sisarukset kaipaavat tukea.

”Hän ei koskaan opi pitämään itsestään huolta” Erityislasten sisarukset kertovat vastuusta ja katkeruudesta mutta myös onnesta

Iltalehti 10.4.2018

Erityislapsen sisaruksena kasvaminen tuo vastuuta, mutta erityinen sisarus on myös suuri onni, kertovat Iltalehden lukijat.

Henri, 14, kantoi huolta sairaista pikkusiskoistaan ja masentui itse – Lapsi yrittää usein suojata vanhempia uusilta murheilta

Yle-uutiset 14.3.2017

Lapsia ei huomioida tarpeeksi tilanteissa, joissa heidän sisaruksellaan on vakava sairaus. Osa heistä alkaa siksi oireilla psyykkisesti

Tervekin lapsi on erityisen tärkeä

Kansanterveys.fi / Helsingin Sanomat 24.9.2016

Kun perheessä on erityislapsi, jää terve sisarus helposti varjoon. Erityinen sisaruus -projekti antaa erityislasten sisaruksille äänen.

Esikoinen, keskimmäinen ja kuopus – Näin syntymäjärjestys vaikuttaa lapseen

Helsingin Sanomat 20.4.2016 (vaatii tunnukset)

Syntymäjärjestys voi vaikuttaa lapsen persoonallisuuteen ja heijastua valintoihin aikuisenakin. Mutta miten – ja onko se huono asia?

Sisaren autismi teki Fanni Parmasta pitkäpinnaisen: ”En halunnut aiheuttaa vanhemmille murheita”

Helsingin Sanomat 18.2.2016 (vaatii tunnukset)

Kun yksi lapsista tarvitsee erityisen paljon huomiota, sisarukset saattavat kokea kateutta, huolta ja halua miellyttää. Fanni Parma ymmärsi nelivuotiaana, että sisko Ninnu Parma on autistinen.

Jalkapalloilija Laura Österberg Kalmari siskostaan: Sannan elämänilo on käsittämätöntä

Kodin Kuvalehti 12/2013

Lihasvoimat eivät jakautuneet tasaisesti, mutta huumoria Laura Österberg Kalmari ja hänen siskonsa Sanna Kalmari viljelevät tasapuolisesti.

Ammattilehdet ja järjestöjen julkaisut

Terveiden sisarusten ääntä esille

Sylva-lehti 3/2016, Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi

Terve sisarus on stressaantunut sisaruksensa sairastamisesta siinä missä muutkin perheenjäsenet. Kuitenkin on todennäköistä, että sisarus saa aikaisempaa vähemmän tukea, huomiota ja läheisyyttä. Miten sisarukset itse ovat kuvanneet tämän vaikuttaneen ja mitä tukea he toivovat läheisiltään?

Teksti Milla Bergman / Kuva Anna-Elina Rahikainen

Myös erityislasten sisarukset tarvitsevat tukea

Ipanaposti 1/2016, Turun seutu

Kun perheeseen syntyy vammainen tai sairas lapsi, perhedynamiikka muuttuu. Erityislapsi saattaa viedä vanhempien huomion ainakin alkuun lähes kokonaan.

Teksti Sanna Kontkanen / kuvat Ilona Partanen

Näe minutkin!

Adoptioperheet 1/2016, Adptioperheet ry

Kun perheessä on erityistarpeinen lapsi, veljet ja siskot jäävät helposti varjoon. Myös sisarukset kaipaavat tietoa, huomiota ja hoivaa vanhemmiltaan.

Teksti Milla Bergman / kuva Ilona Partanen

Labyrintti - Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami 1/2016

FinFamin Labyrintti-lehti sisaruusteemalla. Mukana Erityinen sisaruus -projektin artikkeli "Kuka kertoisi sisarusten selviytymistarinan?".

Erityinen sisaruus esiin

Tukiviesti 3/2015, Kehitysvammaisten Tukiliito ry

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruus on parhaimmillaan positiivinen, erilaisuuteen pienestä asti opettava asia ja sisarusten suhde on vahva. Tähän päästään silloin, kun sisaruksetkin saatetaan näkyviksi, heidän tuen tarpeensa tiedostetaan ja he saavat oikeaa tietoa.

Teksti Milla Bergman / Kuva Paula Aarniala

Näkymättömät näkyviksi

Lapsen maailma 9/2014

Sisarukset jäävät helposti varjoon, kun perheessä on sairas tai erityistä tukea tarvitseva lapsi. Melkein aina lapsi tuntee surua varsinkin, jos sisaruussuhde muuttuu äkillisesti vaikkapa tapaturman johdosta.

Teksti Milka Hellsten / Kuva Pekka Mäkinen

Hei munkin veli tekee just silleen!

Silmäterä 3/2014

Tämän tyyppiset lausahdukset ovat tuttuja Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksen sisarusten ihan omissa tapaamisissa, joissa pidetään hauskaa ja tutustutaan vertaissisaruksiin.

Teksti Sanna Kalmari

Kuulovammainen sisaruus rikastuttaa elämää

Nappi-lehti 1/2013, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry

Sisaruussuhde on ihana ja rasittava, usein elämän pisin ihmissuhde. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat myös kuulovammaisen sisaruuteen.

Teksti Marjo Myyryläinen

Pysyvyyttä ja jatkuvuutta sisaruudesta

Pesäpuun lehti 1/2007

Tiedämme aikuistutkimuksista, että adoptoidut aikuiset kaipaavat sisaruksiaan ja etsivät tietoja sisaruksistaan ja kontaktia heihin. Tutkimukset sijoitettujen lasten kokemuksista kertovat että sisarukset voivat tuoda sijoitukseen vakautta ja jatkuvuutta, ja sisaruksen läsnäolo voi edistää lapsen hyvinvointia.

Teksti Marjut Kosonen / kuva Mari Hakkarainen, Perhehoitoliitto ry

Sijassisaruus ottaa ja antaa

Pesäpuun lehti 1/2007

Sijaissisaruudesta ja sen merkityksestä puhutaan perhehoidossa edelleen liian vähän, vaikka se on ollut Suomessakin viime vuosina enemmän esillä. Sijaissisaruus merkitsee sijaisperheen omille lapsille aina uudenlaista roolia ja vanhemmille lapsille useimmiten myös vastuuta ja tehtäviä.

Teksti Pirjo Hakkarainen

Sisko tuli elämään

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

Miia Setälä on veljeään kaksi vuotta vanhempi, ja heillä on myös kaksi muuta sisarusta.

– Tapasin Santun ensimmäisen kerran viime vuoden heinäkuussa. Vanhempani päättivät, että hän muuttaa Ylisen keskuslaitokseen pian heti syntymän jälkeen, joten minulla ei ole ollut Santusta muistikuvaa, Miia sanoo.

Abstraktikirjat

Englanniksi

Eight things siblings of children with special needs struggle with

Documentary filmmaker Rachel Feichter wanted to better understand the needs of her typically developing daughter, as well as help her daughter connect with other siblings with the same struggles, so Feichter began interviewing siblings of individuals with special needs for her in-progress documentary, which has the working title "Not Typical."

Ruotsiksi

Våga prata om syskons diagnos

Svenska Dagbladet 27.1.2016

"Föräldrar vill inte lasta sina barn och barn vill inte göra sina föräldrar ledsna", säger Andreas Tallborn Dellve som arbetar med funktionsnedsatta och deras familjer. I många familjer med funktionsnedsättning undviker man därför att prata om de viktigaste frågorna av hänsyn till varandra.

Teksti Mia Sjöström